Linkkejä kirjoituksiini:

Turku eriarvoistaa esiopetuspalveluillaan

Kähärin alakoulu säilytettävä

Muita julkaistuja kirjoituksiani:

Vanhuskin tarvitsee monipuolista virkistystä (julkaistu Turun Sanomissa 02/2017)

Raimo Timonen kirjoitti Turun Sanomissa 19.2. Turun vanhustenhuollon antamasta ohjeistuksesta jonka mukaan hoivalaitoksissa ei enää ostettaisi virkistyspalveluja asukkaille. Ainoastaan vapaaehtoinen, maksuton esiintymistoiminta on tervetullutta toimintaa. Mikäli tämä ohjeistus pitää paikkaansa, on virkamiesten tekemä päätös lyhytnäköinen ja julma.

Hoivalaitosten virkistystoiminnan rajaaminen ainoastaan vapaaehtoisuuteen nojaavaksi tekee ikäihmisille suunnatun kulttuuritarjonnan väistämättä kapeaksi ja supistaa tarjontaa. On kohtuutonta olettaa, että virkistystoimintaa tarjonneet yhdistykset ja henkilöt jatkaisivat työtään täysin ilman korvausta, jolloin edes syntyneitä kuluja ei katettaisi.

Olisi jo korkea aika Turunkin vanhuspalveluissa herätä ymmärtämään se tosiasia, että myös ympärivuorokautisen hoidon asukkailla on oikeus monipuoliseen ja virikkeelliseen asuinympäristöön. Ihminen on kokonaisuus, joka tarvitsee paitsi fyysistä ja lääketieteellistä hoivaa, myös monipuolista virikkeellistä vapaa-aikaa.

Vahvistamalla asiakkaan henkistä hyvinvointia voisi Turku säästää huomattavasti hoivan muissa kuluissa. On tutkittu tosiasia, että henkisesti hyvinvoiva ihminen saattaa pärjätä vähemmällä lääkityksellä tai hoitohenkilökunnan huomiolla.

Ohjeistus on otettava uuteen harkintaan ja asiaa katsottava asiakkaan näkökulmasta. Tavoitteena on oltava kokonaisvaltaisesti hyvä ja laadukas hoito, jossa myös asukkaan henkinen hyvinvointi on yksi osa kokonaisuutta.

Mette Karlsson
Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
Vihreät


Turku menee sote-maksujen korotuksilla väärään suuntaan (julkaistu Turun Sanomissa 09/2016)

Meiju Lindström kirjoittaa hyvin (TS 18.9.) pienituloisen arjesta, jota mm. alati nousevat julkisen terveydenhuollon maksut entisestään tiukentavat. Kun mukaan lisätään maan hallituksen erilaiset yksityishenkilön talouteen vaikuttavat toimet, syntyy pienistä puroista isompi virta, jolla on tuntuva merkitys jokapäiväiseen elämään. Tätä päivittäistä sentin venyttämistä ei valitettavasti kaupungin päättäjätasolla aina ymmärretä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Piia Alvesalo puolustaa (TS 15.9.) lautakunnan syyskuussa tekemää päätöstä, joka korotti jälleen kaupungin terveydenhuollon maksuja. Alvesalon mielestä korotukset ovat mitättömän pieniä, lisäksi pienituloiset voivat saada maksuihin vapautuksia ja helpotuksia sosiaalitoimen kautta.

Maksujen korotus on mielestäni väärä suunta. Helsingissä terveyskeskusmaksuja ei peritä lainkaan, Espoo pohtii maksujen poistoa. On totta, että kuntatalous on tiukilla ja palvelujen tuottaminen ei ole ilmaista. Mutta kun ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen ovat ensisijaisia arvoja joita kuntapäättäjienkin tulisi toimissaan tukea, en voinut olla maksukorotusten kannalla sosiaali- ja terveyslautakunnan niistä päättäessä. Budjetin tilkitseminen ennaltaehkäisevän perusterveydenhuollon maksujen korotuksilla repii auttamatta suuremman rahareiän raskaiden palvelujen kulurakenteeseen. Jo nyt kaupungin terveydenhuollon johdossa (TS 12.9.) ollaan huolissaan siitä, että esimerkiksi hampaiden tarvittavat hoitokäynnit laiminlyödään hoidon kalleuden vuoksi. Millaista summaa maksamme tästä muutamien vuosien kuluttua ongelmien päästessä pahemmaksi?

Päätavoitteena tulisi olla, että jokainen pystyy hankkimaan tarvitsemansa palvelut itse, ilman sosiaalitoimen apua. Pienituloisten ihmisten ajaminen toimeentulotuen asiakkaiksi palvelumaksuja korottamalla on veden kantamista kaivosta toiseen. Se on paitsi hölmöläisten hommaa, myös yksilöä nöyryyttävä ja alistava yhteiskunnan toimintamalli.

Sosiaali- ja terveystoimen menoja tulisi katsoa kokonaisuutena, panostaen palveluiden ennaltaehkäisevään voimaan. Ainoastaan huolehtimalla kuntalaisten hyvinvoinnista sekä jokaisen edellytyksistä terveelliseen elämään ja riittävään terveydenhuoltoon voimme hillitä raskaiden, kalliiden palveluiden tarpeen kasvua. Valitettavasti Turku valitsi jälleen kerran väärän suunnan.

Mette Karlsson
Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (vihr.)

 

Teerikarinpuiston kohtalosta (julkaistu Turun Sanomissa 14.8.2016)

Turun kaupunki aikoo kaavoittaa Ruohonpäässä sijaitsevan Teerikarinpuiston pientalotonteiksi. Teerikarinpuisto on luonnontilassa oleva puistometsä, joka on alueen asukkaiden aktiivisessa käytössä. Se toimii viherväylänä yhdistämässä laajempaa ulkoilualueiden kokonaisuutta. Metsä on myös Teräsrautelan koulun oppilaiden lähin metsäalue. Siellä suunnistetaan, retkeillään ja tutustutaan luontoon, kasveihin, eläimiin ja tunnelmaan.

Ajatus täydennysrakentamisesta kaupunkialueella on periaatteessa kannatettava. Uutta asumista on järkevämpää sijoittaa jo olemassa olevaan infraan, lähelle kaupunkikeskustaa, kuin kaupungin laidoille. Täydennysrakentamista ei kuitenkaan kannata tehdä seuraamuksista piittaamatta. Muutama pientalotontti ei voi olla sen arvoinen asia, että suuren ihmisjoukon ulkoilu- ja virkistysalue tuhotaan. Erityisen merkittävää on, että Teerikarinpuisto on Teräsrautelan koulun ja esikoulun oppilaille tärkeä oppimisympäristö.

Asumisrakenteen on toki hyvä olla tiivis, mutta siinä on oltava sijaa myös viheralueille, puistometsille ja luonnontilaisille alueille. On kyseenalaista, saako kaupunki näistä muutamista tonteista riittävän tuoton kaavoitusprosessiin käytettävään resurssiin nähden.

Kaava on nyt valmistelussa ja asiaan voi vielä vaikuttaa. Kaupunkisuunnittelussa otetaan vastaan asukkaiden mielipiteitä asemakaavaluonnoksesta 31.8. asti. Teerikarinpuiston kaavoittamisesta pientalokäyttöön tulee luopua ja puistometsä säilyttää virkistys- ja ulkoilukäytössä.

Mette Karlsson


Ennaltaehkäisy edullisempaa ja inhimillisempää (julkaistu Turun Sanomissa 02/2016)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Pirjo Lampi katsoo kirjoituksessaan (TS 23.2.2016), että paperittomien henkilöiden terveydenhuolto on hyväntekeväisyyttä, jota kunnan ei tarvitse rahoittaa. Lampi on suivaantunut siitä, että esitimme lautakunnassa 16.2. käsittelyssä olleen paperittomien terveydenhoitoselvityksen palauttamista.

Perusteena tälle palautukselle oli, että selvityksessä pyrittiin rajaamaan terveydenhuollon ulkopuolelle mm. lasten rokotusohjelma, joka on tärkeä osa lasten ja nuorten ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Virkamiesten väitteen mukaan suureksi riskitekijäksi muodostuu mahdollisten rokotehaittavaikutusten, esimerkiksi Pandemrixin narkolepsiatapausten kaltaisten tilanteiden, korvausvastuu.

Mielestämme suurempi riski koko väestölle on, jos joukossamme oleskelevia paperittomia henkilöitä ei rokoteta yleisiä, rokotuksilla jo pääosin kuriin saatuja tauteja vastaan. Rokotusohjelma on pitkäjänteisen kehittämisen ja harkinnan tulos, ja sen turvallisuuden seurannasta vastaa THL. Selvityksessä mainittu Pandemrix ei edes kuulu kansalliseen rokotusohjemaan, joten tällaisiin riskeihin vetoaminen ei ole perusteltua.

Kiinnitimme lisäksi palautusesityksessämme huomiota siihen, että virkamiesselvityksessä annetaan virheellinen kuva paperittomien tunnistautumismahdollisuuksista. Paperittoman henkilön kirjaaminen potilastietojärjestelmään onnistuu henkilöllisyystodistuksen puuttuessa asiakkaan ilmoittamien tietojen perusteella ja keinotekoinen henkilötunnuksen loppuosa on mahdollista luoda.

Lopuksi totesimme, että selvityksessä ei ole huomioitu niitä kuluja, joita Turku jo maksaa paperittomien henkilöiden kiireellisestä hoidosta. Asiaa tulisi tarkastella kokonaisuutena ja huomioida se, miten ennaltaehkäisevä terveydenhuolto tulee usein huomattavasti edullisemmaksi kuin sairauksien hoitaminen niiden pitkityttyä hoidon puutteen vuoksi.

Kaupunginvaltuusto edellytti vuoden 2016 talousarvioon tekemällään tekstilisäyksellä että jatkossa Turussa kukaan lapsi tai raskaana oleva nainen ei jää paitsi hoidosta. Heikoimpien auttamista ei pidä mielestämme nähdä Lammen tavoin kulueränä vaan tärkeimpänä tehtävänämme ihmisinä ja kuntapäättäjinä.

Mette Karlsson
Heikki Hölttä
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Vihreät

Vanhuspsykiatrian väärinkäytösvyyhdessä löydettävä vastuunkantajat

Sosiaali- ja terveyslautakunta kuuli eilen 24.2. ylimääräisessä kokouksessaan selvityksen Kupittaan G1 -osastolla tapahtuneista väärinkäytöksistä, joista Turun Sanomat uutisoi 18.2.2016. Toimialajohtaja Riitta Liuksa kuvasi lautakunnalle prosessin etenemistä vuodesta 2013 tähän päivään asti. Pitkäksi venyneessä kokouksessa esitettiin iso joukko kysymyksiä, mutta saatiin kovin vähän vastauksia. Kysymysmerkkejä on ilmassa edelleen, useita.

Miten johtamisprosessi asiassa on toteutunut ja edennyt, kenelle on informoitu mistäkin asiasta ja missä vaiheessa, kuka on tehnyt päätöksiä tai jättänyt niitä tekemättä? Kenellä on vastuu siitä, että asiaa ei käsitelty riittävän laajasti, informoitu sosiaali- ja terveyslautakuntaa sekä tehty asianmukaisia ilmoituksia valvontaviranomaisille? Onko tehty riittäviä toimenpiteitä hyvän hoidon ja potilasturvallisuuden takaamiseksi, onko asian edistymistä seurattu ja raportoitu? Miksi epäillyistä pahoinpitelyistä ei tehty tutkintapyyntöä poliisille? Miksi kukaan ei kanna vastuuta tästä kauheudesta?

Ensisijainen asia on tietysti turvata nyt asianmukainen ja hyvä hoito sekä potilaiden turvallisuus. Tapahtunutta tutkitaan niin laajasti eri viranomaisten toimesta, että uskon vastuuhenkilöiden joutuvan vastaamaan teoistaan tai tekemättä jättämisistään, oli kyse sitten väärinkäytöksiin syyllistyneistä hoitajista tai ylimmän tason johdosta. Kun vaativa ja perusteellinen tutkinta on tehty, tulee Turun panostaa voimakkaasti johtamisprosessinsa ja omavalvontansa kehittämiseen, jotta vastaavaa ei enää pääse tapahtumaan. Avain-asemassa on myös hyvä työyhteisön johtaminen, työntekijöiden täydennyskoulutus ja työssä jaksamisen tukeminen.

Kaksi päivää ennen Turun Sanomien paljastusjuttua sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli kokouksessaan vuoden 2015 tilinpäätöstä. Toteutuneet talousluvut olivat paremmat kuin kukaan uskalsi odottaa; pitkään jatkunut kustannusten kasvu oli saatu taittumaan kovalla työllä ja toimintojen kehittämisellä. Virkamiehiä ja koko toimialan henkilöstöä kiiteltiin vuolaasti. Lautakunta totesi, että kiitokset tulee välittää kaikille terveys- ja sosiaalipalveluissamme työskenteleville. Oli hyvä olo; määrätietoisilla toimilla oli johdettu hyvää työtä tekevää henkilöstöämme kohti tuloksellisempaa työskentelytapaa, kehittäminen oli onnistunutta. Nyt tuo luottamus ja usko hyvään johtamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön on viety, niin lautakunnan jäseniltä kuin turkulaisilta veronmaksajilta. Aika näyttää, miten kauan sen rakentaminen uudelleen kestää, ja kuka tätä luottamusta on rakentamassa.

Mette Karlsson
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
Varavaltuutettu
Vihreät

Kähärin lähikoulu innokkaana kohti tulevaa (julkaistu Turun Sanomissa 01/2015)

Turun valtuusto päätti joulun alla sivistystoimen palveluverkkomuutoksista. Tuo päätös säästi lakkautus- ja supistuslistalla olleet pienten lasten lähikoulut, kuten Kähärin koulun. Tästä perheitä helpottavasta päätöksestä voi antaa suuren kiitoksen niille aktiivisille kaupunkilaisille, jotka sankoin joukoin antoivat palautetta esitetyistä leikkaussuunnitelmista.

Olisi toki ollut suotavaa, että asianosaisia olisi kuultu ajoissa. Valitettavasti nettikysely avattiin vasta kun suunnitelmat oli jo tehty. Paljon aikaa ja työtä olisi saattanut säästyä, jos vanhemmat ja vanhempainyhdistykset olisi strategialinjausten mukaan osallistettu ja valmisteluvaiheessa.

Kaupunkilaisten kuulemisprosessilla oli kuitenkin merkityksensä, ja lopputulos pienten koululaisten kannalta hyvä. Meillä kaupunkilaisilla on siis painoarvoa! Tämä osoittaa myös, miten aliarvostettu ja -käytetty voimavara vanhemmat lopulta suomalaisessa peruskoulussa ovat.

Vanhemmilla ja vanhempainyhdistyksillä voisi olla paljon annettavaa koulutyölle ja koulun kehittämiselle. Tätä osaamista, aktiivisuutta ja osallistumishalukkuutta olisikin kannattavaa hyödyntää monin eri tavoin jo asioita suunniteltaessa. Koulu ei ole vain oppilaiden ja henkilökunnan, vaan koko yhteisön asia. Parhaimmillaan, kuten Kähärissä, se muodostaa alueen sykkivän sydämen, joka kokoaa ihmisiä yhteen ja toimii yhteisön kantavana voimana.

Kähärin koulu taustajoukkoineen kiittää kaikkia tukijoitaan. 105 -vuotiaan lähikoulun valoisaa tulevaisuutta juhlitaan avoimilla ovilla sunnuntaina 25.1. Kaikki ovat tervetulleita tutustumaan aktiiviseen ja elinvoimaiseen Kähärin keskukseen!

Mette Karlsson
Tulevien koululaisten äiti Kähäristä